Tertin kartanon 40. kesä

Savo on parasta kesä-Suomea! Missään muualla ei ole vastaanotto niin lämmin ja ruoka niin mietittyä. Savon ykkönen suattaapi olla Tertin kartano, sataprosenttisesti omavarainen!

 

Pepita ja Matti Pylkkänen aloittivat Tertin yrittäjinä nuorena parina vuonna 1978. Äitienpäivälounaasta se lähti, ja nyt kahvila- ja ravintolatoiminta on ympärivuotista.

Matti Pylkkänen muistelee, että ensimmäiset kymmenen vuotta olivat parasta aikaa, kun kaikki tehtiin yhdessä kahden sukupolven voimin. Alusta asti tehtiin oman tilan aineksista. Samanlaisia aikoja eletään muuten taas: pariskunnan poika Arttu Pylkkänen on tiiviisti mukana päivittäisessä toiminnassa ja ottaa jonain päivänä vetovastuun.

IMG_5137

Klassikkomakuja

Ennen kesän kiireiden alkua koko perhe istuutui toimittajaryhmän kanssa toukokuiselle lounaalle. Ihana kiireetön hetki Tertin kartanon pääsalissa kiidätti eteemme yhä uusia erikoisuuksia omilta mailta: nauttimamme lounas oli sataprosenttisesti omaa tuotantoa!

Keittiötä vetävä Joona Paananen on aloittanut Tertissä Sami Tallbergin opissa, ja jos laskut menivät oikein, menossa on jo viides vuosi Tertissä.

IMG_5059

Paananen tarjoilee alkuruoaksi luomunokkoskeittoa kultafasaanin uppomunan kanssa. Syvä väri ja maku!

IMG_5065

Pääruokasiika on Arttu Pylkkäsen nostamaa. Rapeaksi paistetun siian kanssa nautitaan fenkolipyrettä, korvasieniä ja karhunlaukkaa. Lautasen erikoisuus on salaatinlehti, jolla on monta nimeä: jääpäivikki, jääruoho tai kristallisalaatti, kuten kartanon emäntä lempilastaan nimittää.

IMG_5066

Lopuksi nautimme vielä raparperia mesiangervojäätelön ja marengin kanssa.

Kaikki omilta mailta

Kartanoa ympäröi 220 hehtaaria luomusertifioituja metsiä. Alue sisältää myös kalaisan järven.

– Luomusertifikaatilla on hyvä kantavuus aasialaisille, Matti Pylkkänen myhäilee.

IMG_4994

Intohimoinen sienestäjä Pepita Pylkkänen taas esittelee jääkellariin säilöttyjä ”koelabran” tuotoksia. Vuonna 2016 hän sienesti 400 kiloa herkkutatteja, nyt hyllyt notkuvat eksoottisempia sienilajeja. Monessa etiketissä on luomu-etuliite, ja se on täällä paikallaan myös villikasvien kohdalla.

Kokeilussa on tällä hetkellä muun muassa humalahyytelö 1600-luvun perinnehumalasta (se tavanomainen humalahyytelö ainakin toimii!) ja vesipuolukka. Chiliminttuöljyn ja mesiangervosiirapin kaltaiset erikoisuudet menevät ensin ravintolan käyttöön, ja jos ne todetaan hyviksi, niitä saa seuraavassa sesongissa tilan puodista.

Ainekset kokeiluihin ja myyntituotteisiin saadaan omilta viljelmiltä. Yrttitarhassa kasvaa muun muassa vanha keittiöyrtti karhunjuuri ja uusi tuttavuus suklaaminttu. Kristallisalaatti on lajike, jonka Pepita Pylkkänen on tuonut Suomeen.

IMG_5118

Omat juomat

Juomien sarallakin Tertissä haetaan omaehtoisuutta: kurtturuusun terälehdistä on teetetty parina vuonna oma kuohuva. Ollinmäen viinitilan tekemä ruusukuohuviini oli viime vuonna alkoholiton. Tänä vuonna tarjolla on myös mieto, 5,5-prosenttinen kaunotar.

Karu Arki -oluen tekee Saimaa Brewing Co.

Mahlatasting

Mahlaa valuu niin, että siitä voi vaikka järjestää tastingin ja arvuuttaa, mikä on koivun, vaahteran ja lepän mahlaa. Kiehtovan erilaisia maut ovatkin: vaahterassa on hienostuneisuutta ja makeutta, mutta ei voimakasta tuoksua, kun taas lepän mahla on paksua, sameaa, karvasta ja hyvin moniulotteista maultaan.

Jääkellariin varastoidaan myös oman viinimaahantuonnin helmet. Pylkkästen intohimo ulottuu viinitilojen koluamiseen ja ranskalaisilta ja saksalaisilta tiloilta tuodaan vuosittain 6 000 pulloa viiniä.

Tertti on myös tryffelifarmi

Tunnettekos suomalaista tilaa, joka olisi omavarainen myös tryffelin suhteen? Vuonna 2007 perustettu Juvan tryffelikeskus on lähellä, ja Pylkkäset ovat innostuneet professori Salem Shamekhin opeista jo varhaisessa vaiheessa. Viime vuonna satoa tuli paljon: 46 sientä, joiden koko vaihteli pikkurillin päästä golfpalloon.

Meille toimittajille ei tietenkään paljasteta tarkkoja kasvupaikkoja – onko arvokkaampaa kuin tryffelirihmaston sijainnit – mutta saamme työnäytteen paikallisen tryffelikoira Geenan työskentelystä. Ihmeellinen sieni ja ihmeellinen hajuaisti!

Suomen olosuhteet ovat tryffelille otolliset – aivan kuin muutkin sienet, se hyötyy sateesta.

– Suomessa kasvaa monia villejä tryffelilajeja. Maussa ei ole eroa etelässä kasvaneeseen, mutta maaperän puhtaus voi nostaa hintaa. Ensimmäiset löydöt Suomessa olen tehnyt sekametsistä, Shamekh kertoo.

Tryffelitarhoja on 11 vuodessa syntynyt juvalaisten aloitteesta jo 33. Juvan Tryffelikeskuksen toimintaan voi tutustua kesäperjantaisin klo 11-14 ja lisäksi heinäkuussa torstaisin klo 11-14. Juvalta on mahdollista hankkia tryffelillä siirrostettuja tammentaimia sekä muita tryffelituotteita.

Tertin kesä 2018

Tertin kuuluisa seisova pöytä on toista kesää tarjolla myös iltaisin. Päiväkattaus klo 12-15 vetää tyypillisesti 150 ruokailijaa. Asuntomessut innostivat viime vuonna kokeilemaan iltakattausta, ja menestys oli niin hyvä, että seisova pöytä on tarjolla iltaisin myös tänä kesänä. Tertin kesäkausi starttasi juhannuksesta ja jatkuu 12. elokuuta saakka sekä vielä elokuun viikonloppuisin.

Samovaari

Hätäisemmille kulkijoille ja kevyempään nautiskeluun sopivat kahvilan pikku lounaspöytä ja herkut. Kahvilalla alkoi nyt 11. kesä. Myös se on vakiinnuttanut paikkansa: lounasvieraita on satakunta päivässä.

img_5099.jpg
Tertin yrttisokerikakun sokerisekoituksen voi ostaa myös kotiin. Toukokuussa kakulla hemmoteltiin kahvilan lounasvieraita.

Keskikesällä palvelee perinteinen kartanon puoti, jossa on houkuttelevaa sisustustavaraa ja Tertin herkkuja. Tänä vuonna juhannuksena avautui myös Muotiaitta.

 

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s