Kauden kuumin glögi tulee Kyröstä

Mustikkamehua, rosmariinia ja giniä. S-ravintoloiden tämän vuoden glögi yllättää lempeydellään. Mistä se oikein on kotoisin?

Marraskuun ensimmäisenä päivä alkaa S-ryhmän ravintoloiden glögikausi, tarkalleen ottaen 1.11. klo 11.

Kyrö Distillery sai kunnian luoda tämänvuotisen glögin. Siinä yhdistyvät tislaamon klassikko, Napue Gin, ja Lapin Marjan mustikkamehusta tehty glögijuoma, jolle luonnetta antaa rosmariini. Lopputulos on uudenlainen, lempeä tumma glögi.

S-ryhmän ravintolat myyvät 120 000 lasia glögiä vuodessa, joten Kyröä voi onnitella hyvästä diilistä. Samoin S-ryhmää mielenkiintoisesta valinnasta!

”Meille on iso juttu, että Napue on ainoa suomalainen gini S-ryhmän ravintoloissa. Glögidiilissä meidän rooli oli suunnitella siihen sopiva mehu Lapin Marjan kanssa”, Kyrön vierailukeskuksen toimitusjohtaja Tony Sivula kertoo.

Joulua edeltävä juhlakausi on ravintoloille vuoden merkittävin sesonki. Silloin ihmiset kokoontuvat ja panostavat nautiskeluun. S-ryhmän ravintoloissa on nyt satsattu etenkin juomiin ja muun muassa mietitty menuille suositusviinit. Tavoitteena on tarjota kysyntää vastaavia elämyksellisiä, valmiita paketteja.

Sesongin glögille asetetaan kovat odotukset, täyttäähän mustikkaglögi kovat kriteerit. Glögin suositushinta S-ravintoloissa on 12,90 euroa.

Gini tislaamon sydämessä

Tislaamokierroksella Kyrössä pääsee näkemään tislauspannut, joissa Napue on tehty alusta lähtien. Ginistähän ei ollut tarkoitus tulla tislaamon päätuote, vaan sitä ryhdyttiin tekemään, jotta saataisiin kassavirtaa päätuotteen viskin kypsyessä vaaditut kolme vuotta. Pieni sattuma tislaamon alkutaipaleella kuitenkin muutti suunnitelmia.

”Kun saimme vuonna 2015 Napuella ja Fever Treellä maailman parhaan gin & tonicin palkinnon, teimme vuoden pelkkää giniä. Ginin prosessi on nopea ja suoraviivainen. Jos nyt aloitamme tislaamisen, tuote on pullossa ja valmis kuljetukseen viikon kuluttua. Se tuo rahaa taloon”, Tony Sivulakertoo. 

Ginin tuotanto kasvoi eksponentiaalisesti: vuonna 2014 sitä tehtiin 5 000 pulloa, vuonna 2015 muutamaa pulloa vaille 100 000 ja 2016 jo 360 000 pulloa. Vuonna 2017 tuotanto hätyytteli puolen miljoonan pullon rajaa.

Sivula keventää tunnelmaa ja kertoo, että tislaamon pullotusennätys on vuodelta 2020, jolloin pullotettiin 600 000 pulloa käsidesiä pandemiatarpeisiin.

”Käsihuuhde ja -geeli pelastivat meidät koronan aikana. Niiden ansiosta pystyimme palkkaamaan neljä uutta ihmistä!”

Palataan takaisin ginin tekemiseen. Vuodesta 2017 lähtien se on tehty kotimaisesta rukiista, joka tislataan pirtuksi Rakveressä. Raaka-ainetta kuluu 14 000 litraa kuukaudessa. Ginitislaamossa tislataan 3-5 päivänä viikossa.

Ginintekijän tavoitteena on saada erotettua 96-prosenttisesta pirtusta 46-prosenttista alkoholia. Samalla viina jalostetaan yrteillä maustaen giniksi.

”Ensin maseroimme viinaan kymmenen yrttiä. Tislaamme sen yrtteineen. Käytössä on lisäksi tuoreyrttikori, jonka läpi höyrystyvä alkoholi kulkee ja ottaa maun kahdesta tuoreyrtistä”, Sivula kertoo.

Tislaamisen jälkeen Napue maustetaan koivunlehdellä. Mukana on myös tilliä, tyrniä, mesiangervoa, karpaloa, korianteria, lakritsinjuurta ja sitruunankuorta.

Noin puolet Napuen mausteista saadaan Suomesta, mutta muun muassa katajanmarja on Makedoniassa viljeltyä.

”Tarvitsemme katajanmarjaa 4 000 kiloa vuodessa. Paras tarjous, jonka olemme Suomesta saaneet, oli 50 kiloa”, Sivula hymähtää.

Napue on tislaamon suurin tuote, ja sille on varattu kolme varastotankkia. Ginin tislaus vie 22 tuntia ja kypsytyksen riittää neljä päivää. Sivulan mukaan Pink Gin on kova trendi: se kasvaa ja syö Napuen osuutta koko ajan. Kyrön kolmas gini on ennen Koskuena tunnettu Dark Gin.

Yhteensä ginitislaamossa pullotetaan 6 000 pulloa päivässä, ja käytännössä kaikki Kyrön tuotteet lähtevät maailmalle meijerin kellarista.

Tislaamon omassa baarissa testaillaan säännöllisesti uusia tuotteita. Tänä vuonna sellainen on Dark Gin -pohjainen glögi, jota pullotetaan vain tuhat pulloa paikan päällä myytäväksi.

Kyrön viskille mainetta

Heti tislaamovierailuni jälkeen Kyrölle kiiri mieluisia uutisia: tislaamon perustajiin kuuluva Miko Heinilä soitti ja kertoi Kyrön yltäneen toistamiseen ainoana mannereurooppalaisena tislaamona Drinks International -lehden järjestämässä äänestyksessä maailman 50 parhaan viskitislaamon joukkoon. Nämä äänestäjät muodostavat kansainvälisen alkoholialan ammattilaisten raadin.

”Onhan se nyt huikeaa, että Kyrö vasta 2020 lanseeratun ruisviskinsä kanssa on tänä vuonna sijalla 29., viime vuonna 28., listalla, jolle ammattilaiset ovat äänestäneet maailman parhaat viskit”, Heinilä hekumoi.

The World’s Most Admired Whiskies 2022 -listalla Kyrö esitellään tislaamona, joka ei ole saavuttanut menestystä PR-työllä vaan laadukkaalla tuotteella.

Viskin varaan rakennetaan tulevaisuus: tislaamolla on jo kolme varastoa viskitynnyreiden varastoimiseen, ja visioissa niissä kypsyy lähivuosina viisi miljoonaa litraa viskiä. Nyt tynnyreissä lepää 1,3 miljoonaa viskilitraa.

Tynnyrivarastossa pyritään pitämään tasainen 15-18 asteen lämpötila ja 75 prosentin ilmankosteus. Niistä viski tykkää – lämpötilan nousu taas kiihdyttää haihtumista. Viskintekijän painajainen on tulipalo varastossa – Sivula tekee oman osuutensa kuulumalla paikallisen palokunnan vahvuuteen.

Uusi tislaamo 2019

Kyrön uusi viskitislaamo valmistui meijerin pihapiiriin vuonna 2019. Tislaamoa hallinnoi viskintekijä Mari Saarenpää. Hänen käsiensä läpi kulkee 14 000 litraa ruismäskiä päivässä, keskimäärin neljänä päivänä viikossa.

”Käytämme kotimaista raaka-ainetta, jonka saa käymään amerikkalainen viskihiiva. Kattiloissa syntyy 8-prosenttinen mäski, josta tulee ensimmäisessä tislauksessa 25-prosenttista alkoholia. Toisella tislauskierroksella erotellaan hännät, päät ja sydämet”, Sivula selostaa prosessia.

Puhutko viskiä? Tiedätkö mitä ovat hännät ja päät? Kyrön viskitislaamossa hännäksi lasketaan alle 55-prosenttinen alkoholi ja pääksi yli 75 prosenttia alkoholia sisältävä neste. Hännät ja päät jäävät kiertämään prosessiin, mutta sydämet halutaan talteen.

Sydän on tisleen paras osa, 55-75-prosenttinen alkoholi, jota lähdetään kypsyttelemään viskiksi.

”Komian tähren teimme tuon lasikömmelin. Spirit safe -systeemi on pakollinen Skotlannissa, mutta ei Suomessa. Sen lasimaljoissa voi tarkistella tisleen eri osia”, Sivula kertoo.

Sivula toteaa, että maailman mittakaavassa viskitislaamo on autotalliluokkaa. Kyrölle se oli kuitenkin iso investointi, joka nyt kantaa hedelmää arvostuksena maailmalla.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s