Kahdeksan panimon kierros

Onko parempaa tapaa viettää lauantaipäivä kuin kipaista kahdeksan helsinkiläisen ja espoolaisen panimon kautta? En heti keksi.

Olutposti järjesti marraskuisena lauantaina panimokierroksen, jolla tutustuttiin yhdeksään pääkaupunkiseudun toimijaan. Kävimme Mad Hopperilla, CoolHeadilla, Keran hallien kolmessa panimossa Masis Brewingilla, Tired Uncle Brewingilla ja 8-bit Brewingilla sekä Salamalla, Fat Lizardilla ja Olarin Panimolla. Lisäksi kävimme Etko Brewingin juhlaoluella Barskissa.

Kierros alkoi Viiden Pennin kellarista, missä on pantu olutta puolentoista vuoden ajan Mad Hopperin nimissä. Gustavo Vale tekee oluita laidasta laitaan, mutta tällä(kin) kerralla maistoin pari kivaa NEIPA-tyyppistä olutta.

Mad Hopperilla on yksi kaupungin moderneimmista laitteistoista ja erityisiä kikkoja, miten tehdään olutta kerrostalon asukkaita häiritsemättä. Erityisesti maltaan ja mäskin käsittelyssä panimo on edistyksellinen: maltaat jauhetaan kellarin mallashuoneessa ja kuljetin tuo ne suoraan katutason mäskäyskattilaan.

Kun vierre on keitetty, siitä erotellaan mäski, joka tipautetaan kattilasta näppärästi kuilua pitkin kerroksessa -2,5 sijaitsevaan mäskivaunuun. Tämä erityisen huolellisesti ilmastoitu tila takaa, että joidenkin mielestä häiritseviä tuoksuja ei ilmaannu. Mäski lähtee energianlähteeksi Mäntsälän kaukolämpövoimalaan.

Mad Hopperilla on tuhannen litran keittokattila. Se on kovalla käytöllä, Vale keittää keskimäärin kerran päivässä. Panimon vuosituotanto on jo 80 000 litraa. Pääosa oluesta tarjoillaan Viiden Pennin hanoista, ja siinäkin on oma tyylinsä: olut annostellaan näyttävistä 500 litran tankeista, jotka sijaitsevat baarin katonrajassa.

Sämpylällä Gardeniaan

Kierroksen seuraava kohde oli CoolHead Brew’n ainutlaatuinen panimo Gardeniassa, Viikissä. Ennen kuin pääsimme sinne asti, saimme yllättyä retkemme kulkupelin ainutlaatuisuudesta.

Allamme oli Sämpylä, Korsisaaren pelastama museobussi. Bussin mallinimi on Kässbohrer Setra S6. Se päätyi Korsisaaren omistukseen Yleisradion luopuessa siitä 1989 ja oli tuolloin todella huonokuntoinen: vuonna 1962 valmistuneen bussin kunnostamiseen käytettiin reilusti yli tuhat työtuntia. 16-paikkainen bussi on varattavissa tilausajoon ympäri vuoden sään salliessa – olipa onni, että myös ensilumen sataessa sää edelleen salli museobussilla huristelun!

CoolHeadilla meitä oli vastassa panimon perustaja Cleber Goncalves. Hän kertoi siitä, miten päätyi Suomeen ja panimohommiin.

”Kävin Suomessa ensimmäistä kertaa 16 vuotta sitten Euroopan-reissullani, sillä  kaverini asui Korsossa. Pian minusta tuli nokialainen, tosin ajattelin koko ajan, että lähden kotiin ”ensi vuonna”. Yhdeksän vuotta sitten aloitin kotioluen tekemisen, ja onnistuin siinä omasta mielestäni todella hyvin, pidin itseäni nerona. Perustimme panimon Tuusulaan liki seitsemän vuotta sitten ja muutimme tänne Gardeniaan vuosi sitten”, Goncalves kertoo.

CoolHead täyttää keväällä seitsemän vuotta. Tässä ajassa se on löytänyt oman paikkansa suomalaisella panimokentällä:

”Olimme ensimmäinen panimo Suomessa, joka teki hapanolutta. Maistatimme ginger souria Konepajan Brunossa järjestetyillä olutfestivaaleilla, ja se todella jakoi mielipiteitä. Muiden panimoiden väki kävi myös maistamassa hapanoluttamme, ja he ihastuivat siihen.”

CoolHead jatkoi kokeilujaan hapanoluiden parissa. Mango ja ananas olivat inkiväärin ohessa ensimmäisiä makuja. Nyt CoolHead on Suomen suurin hapanoluen tekijä ja peräti 70 prosenttia panimon noin 300 000 litran vuosituotannosta on hapanta.

Maistoimme CoolHeadilla ensin klassikon veroisen Tiger drinksin, paksun hapanoluen, jossa on mangoa, ananasta, salmiakkia ja lakritsia. Toinen maistamamme olut oli Addicted to… Mosaic, double NEIPA. Korona vaikutti vahvasti CoolHeadin olutvalikoimaan: panimo teki vain mietoja oluita, joita pystyi myymään marketkaupassa. Nyt on ajankohtainen paluu IPA-juurille ja tekeytymässä on vahvoja ja paksuja DIPA- ja TIPA-tyyppisiä ipoja. Myös tynnyrikypsytystä Goncalves on harrastanut alusta alkaen.

Lähes kaikissa kierroksella näkemissämme panimoissa on saman toimittajan eli Ants Systemsin keittolaitteet. CoolHeadin setti on suurimmasta päästä, siihen kuuluu 4 000 litran keittokattila. Puoliautomaattinen systeemi sallisi jopa neljä keittoa päivässä, mutta nykyisellään Goncalves keittää 1-2 kertaa päivässä.

Gardenia on ollut osa Helsingin yliopistoa, ja tunnettiin silloin kasvihuoneena. Kasvillisuuden tilalla versoo nyt kypsytystankkeja. Goncalves on edelleen fiiliksissä panimon tiloista.

”Gardenia sopii täydellisesti CoolHeadin imagoon. Etsimme pitkään tiloja, vasta täällä tuli fiilis, että tämä näyttää Coolheadilta. Tämä on tietysti vähän liian kallis meille”, Goncalves tunnustaa 1 447 neliömetrin tiloja esitellessään. Panimolla on puolet tilasta, toinen puoli on varattu baarille ja uudelle yksityistilaisuuksiin sopivalle tilalle.

Uuteen tilaan otetaan varauksia heti kun kalusteet saapuvat, toivottavasti jo joulukuussa. Siellä voi järjestää omia tilaisuuksia tai varata tastingin. Kalustukseen kuuluvat myös karaokelaitteet.

Keran halleilla pöhisee kolme panimoa – ensin vuorossa Masis

Keran halleilla vierailimme kolmella panimolla. Koko alue on purku-uhan alla, ja siksi se onkin ollut houkutteleva paikka kaupallista toimintaansa aloitteleville panimoille. Alhainen vuokrataso on helpottanut asettumista muutamaksi vuodeksi, mutta lysti loppuu tällä tietoa vuoden 2024 loppuun.

Masis Brewery on Janne Palon ja Laura Kannisen sivutoiminen bisnes. Kiertolaispanimona kolme vuotta toimineen Masiksen oman panimon rakentaminen alkoi tammikuussa 2021.

”Kiertolaisena oli vaikea saada tuotteita kauppaan myyntiin. Päätimme perustaa oman panimon, ja nyt meillä on 46. erä olutta tankissa. Tämä ei ole ottanut ihan sellaista vauhtia alleen, mitä kuvittelimme: vuosituotantomme on nyt 30 000 litraa, kun tavoite olisi tuplat”, Palo kertoo.

Hän kehaisee festarikesän 2022 olleen hyvä. Kuitenkin, kun vuoden ensimmäisinä kuukausina ei ollut tarvetta panna lainkaan olutta, koko vuosi jää heikoksi.

Masis-nimi tulee muuten pariskunnan koiralta. Heitä ei siis vaivaa sen kummempi masennus kuin keskimääräistä espoolaista.

”Kääpiöterrierimme Masi rakasti mäskäimen lämpöä, kun panimme olutta kotona, joten lainasimme häneltä nimen panimolle. Siitä tuli samalla kiva sanaleikki”, Palo vitsailee.

Panimoalan paras juttu on pariskunnan mukaan yhteisöllisyys. Etenkin espoolaiset Olarin Panimo ja Fat Lizard saavat kiitosta konsultoinnista ja kaikenlaisesta avunannosta.

Väsyneet sedät

Tired Uncle Brewing on aivan Masiksen naapurissa. Se aloitti Kerassa ensimmäisenä kolmesta panimosta, kun kaveriporukka hankki nurin menneen Radbrew’n laitteet vuonna 2020. Nyttemmin entisessä hedelmien valikointitilassa porisevat Ant Systemsin laitteet, Radbrew’n omatekoiset lähtivät Hopea6-nimiselle panimolle. Nykyinen tuotantotahti on noin 60 – 65 000 litraa vuodessa.

Tired Unclen toimintaa esittelivät tuotannosta vastaava Luca Coelho ja markkinoinnista vastaava Matti Nikkonen. Panimon nimi tulee kaveriporukan jo vuonna 1998 perustamalta yhdistykseltä ja elää nyt sivutoimisena pyöritettävän panimon tuotteissa.

Tired Unclen Luca Coelho on brasilialaislähtöinen Nokia-nörtti aivan kuten Coolheadin Goncalves. Hän rakastaa myös villejä kokeiluja: maistoimme aluksi Sour Aunt -sarjan Pitangaa. Myös surinaminkirsikaksi kutsuttu hedelmä toimii hyvin hapanoluen mausteena, mutta saattaa harvinaisuutensa (ja harmittavan pienen pakkauskoon) takia jäädä kertakeitoksi.

Toisena oluena maistoimme Hazy Uncle NEPAn, joka oli myös ensimmäinen Tired Uncle -nimellä pantu olut, silloin vielä kiertolaisena UG:n suojissa. Oikein hyvä.

Tired Uncle pyörittää Keran halleilla myös taproomia, joka on iso ja viihtyisä pubiruokaa tarjoava baari. Jos Espooseen on liian pitkä, käy tutustumassa panimoon Meiccussa 9.-10. joulukuuta! Tired Uncle järjestää meilahtelaisessa klassikkoravintolassa viikonlopun mittaisen bar takeoverin, johon se tuo maisteltaviksi kaikki oluensa. Mukana myös Experi-MENTAL Uncle eli testiversioita julkaisemattomista oluista.

8-bit brewing

Jason Wolfordin miesluola 8-bit brewing on Tired Unclen seinän takana. Tunnelma on todella vaikuttava: videopeli juoksee pimennetyn tilan seinällä ja panimon nimi hehkuu neonvaloissa.

”Aloitin oluenpanon autotallissa, missä pelasin videopelejä samalla kun panin olutta. Halusin panimooni saman fiiliksen”, Wolford kertoo.

Wolford on Yhdysvalloista Suomeen päätynyt nörtti, jonka panimo on jokaisen oluen nimeä myöden syvällä pelimaailmassa. Hän kertoo tekevänsä ennen kaikkea juotavia oluita – ei mitään liian vaikeaa eikä vahvaa, vaan klassikoita sellaisella twistillä, että niistä on helppo nauttia.

”Myönnän, että on ollut vaikea olla uskottava oluentekijä, kun tyylini on tämä. Käsityöolut on aina kallista, mutta minä haluan tehdä helposti juotavia tuotteita. Ihmiset eivät välttämättä ole valmiita maksamaan niistä”, Wolford toteaa.

Jo seitsemän vuotta toimineen 8-bitin vuosituotanto on noin 35 000 litraa. Wolford kertoo olevansa erityisen ylpeä pilsneristään. Tankissa on viittä vaille valmiina myös hyvin tiukka West Coast IPA God of Wort. Maistelimme myös pari helpompaa olutta: Wheat Lemonin ja Ocarina of Lime -IPAn. Mitään sameita oluita on turha hakea täältä, sillä niitä Wolford ei suostu tekemään.

Salama – vielä hetken Bembölessä piilossa

Teimme vielä pikaisen kiepsauksen Salama Brewingin kautta ennen Otaniemeä. Maistelimme vapaavalintaisia oluita Salaman kaapista ja jutustelimme Jussin kanssa ajankohtaisista asioista. Lasissani oli ensin hieno collabo, Salaman ja Pastoren Sour Triangles Fruited Pastry Sour, sitten vanha suosikkini Jawzilla DIPA.

Salama on sijainnistaan huolimatta tamperelaisten kaverusten perustama panimo. Pitkän etsinnän jälkeen panimolle soveltuvat tilat löytyivät kaikista maailman paikoista Bembölestä, joten tamperelaisten oli muutettava pääkaupunkiseudulle. Tuosta merkkitapahtumasta on vasta muutama vuosi, ja Salama teki ensimmäiset oluensa helmikuussa 2019. Nyt panimon vuosituotanto on 115 000 litraa ja se on kasvanut niin, että haussa ovat uudet tilat samoilta leveyksiltä.

”Näissä nykyisissä tiloissa työskentely on kuin tetriksen peluuta. Joudut aina siirtämään jotain, että pääset panemaan olutta”, Jussi kuvailee tilannetta, jossa alakerran 200 neliön tiloihin on tungettu tavaraa vähintään 300 neliön edestä. 

Salama on erityisen tunnettu etiketeistään, joiden suunnittelija on arkkitehti Ville Saarikoski. Erinomainen sisältö yhdistettynä näyttäviin pakkauksiin on herättänyt mielenkiintoa myös ulkomailla, ja peräti 30-40 prosenttia Salaman tuotannosta menee vientiin.

Kesällä Kampissa avautunut Salamanation-baari palvelee niitä, joille Bemböle on liian vaikean matkan takana.

Fat Lizard

Luova johtaja Topi Kairenius toivotti retkueemme tervetulleeksi Otaniemeen ja kierroksen seitsemänteen panimoon Fat Lizardille.

Tervetulomaljana toimi Hoptimistic Beast IPA 6,6 %, joka on humalantukkurien Yakima Chief Hopsin ja Humlegårdens Ekolagerin kanssa yhteistyössä pantu tykki Elite Trials -sarjasta. Oluen aromihumalina käytettiin Yakiman tulevaisuuden humalia, joilla ei toistaiseksi ole parempia nimiä kuin HBC 586, HBC 630 ja HBC 638.

Hoptimistic Beastissä kiteytyy moni Fat Lizardiin liittyvä juttu: kyseessä on IPA-profiloitunut panimo, joka tunnetaan vahvana jenkkihumalan kannattajana. Oluen paras saatavuus on panimon omassa taproomissa, mutta siihen voi törmätä myös olutravintoloissa sekä ainoassa Alkossa, josta Fat Lizardin oluita saa ostettua, Otaniemen Alkossa.

Fat Lizard toimii Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa, jonka panimo on viidessä vuodessa täyttänyt äärimmilleen kypsytystankkeja, joista isoimpien vetoisuus on 12 000 litraa. Yhteensä tankit vetävät 140 000 litraa olutta, ja ne olivat käyntihetkellämme täynnä. Panimon tuotanto on tänä vuonna jo 1 100 000 litraa, eikä lisää tankkeja mahdu enää, joten panimo on kääntänyt katseensa laakeammille seuduille, tällä tietoa Niittykummun suuntaan.

Suomen kolmanneksi suurimmaksi pienpanimoksi kasvanut Fat Lizard työllistää aikamoisen joukon väkeä, pelkästään tuotannossa on viisi henkeä. Panimon kustannustehokkuus perustuu siihen, että kaikki työt hoidetaan omin voimin. Huolto, rakentaminen, graafinen suunnittelu, labratyöt, kuljetukset – kaikki tehdään itse. Yksi asia, josta panimolla ollaan ylpeitä, on matalan kynnyksen oluenpanomahdollisuus kaikille työntekijöille. Sen mahdollistaa protolaitteisto suoraan 70-luvulta, ja tietty hyvä asenne.

Kairenius saatteli meidät matkaan tarjoamalla Taproomissa vielä maistiaiset Glow Plugia, Fat Lizardin tonkapavuilla ja kaakaonibseillä maustettua talviolutta. Panimolta tulee lisäksi jokajouluiseen tapaan jouluksi Sweet Mary DIPA.

Olarin Panimossa iltahämärissä

Pimeän jo laskeuduttua siirryimme kierroksen viimeiselle panimolle, Olarin Panimolle. Tatu Hämäläinen maistatti meillä panimon ylpeydenaihetta, Barley Grinde -pilsneriä suoraan tankista. Siitä veikataan panimon seuraavaa volyymituotetta Märichellon vanavedessä, ja miksipä ei, kun myyntikanava S-ryhmään on avautumassa.

Olarin vuosituotanto on noussut 240 000 litraan. Oma tölkityslinja on käynyt muutaman kuukauden kuumana, sillä panimon piti toimittaa kymmeniätuhansia litroja olutta kaupan keskusvarastoille täyttääkseen sopimukset.

Maistoimme vielä toisenkin oluen tankista, Oatmeal Stout Recommendationin. Koska omissa mielikuvissani Olari on ehdottomasti NEIPA-panimo, kävin vielä huuhtomassa suuni tuoreella NEIPAlla ja ostin uuden Ban Do NEIPAn growlerissa kotiin mukaan.

Growlerissa myytävät oluet Olari tekee pienellä puolella eli 500 litran kattilassa. Growler-myynti on sitä parempaa, mitä freesimpää NEIPAa on tarjolla. Ennätysmyyntiin tarvitaan pari uutuutta. Sellainen oli alunperin myös vuonna 2021 Suomen Paras Olut -tittelin voittanut Runaway NEIPA. Voiton myötä resepti skaalattiin 6 000 litran kattilaan.

Lue lisää voitto-oluesta ja NEIPAn menekistä Olarin Panimossa.

Sämpylä kuljetti meidät lumipyryn halki vielä Helsingin keskustaan juhlimaan Etkon viisivuotissyntymäpäivää. Jan Grehnin kanssa oli mainiota kohottaa malja viisivuotiaalle herttoniemeläiselle, josta pian tulee vallilalainen. Ennen kuin panimoa Konepajalle päästään rakentamaan, tiloissa on iso jalkapallon MM-kisakatsomo.

Etko teki yhden juhlaoluistaan Brewskin kanssa, joten oli luontevaa maistella sitä Barskin hanasta. Mehukas Five Candles DIPA oli täydellinen päätös huisin hauskalle päivälle.

Katso lisää kuvia ja tunnelmia Olutpostin verkosta!

Panimokierroksen tarjosi Olutposti kumppaneilleen. Samalla testattiin pilottiluonteisesti konseptia, josta ehkä kuullaan vielä.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s